Autoilun sähköistyminen Euroopassa: Ayvens Mobility Guiden keskeiset havainnot

Ayvens Mobility Guide 2026 tarjoaa kattavan, dataan perustuvan yleiskuvan sähköautomarkkinoiden kypsyystasosta Euroopassa. Maita arvioidaan viiden keskeisen osa-alueen perusteella, ja tuloksena on pisteytys asteikolla 0–100.

Puolueettoman markkinanäkemyksen varmistamiseksi pisteytys perustuu viiteen kriittiseen KPI-mittariin:

• 1.
  1.
  Sähköautojen käyttöaste (25 %): mitataan täyssähköautojen (BEV) myyntimäärää suhteessa koko markkinaan.
• 2.
  2.
  Latausinfrastruktuuri (20 %): arvioidaan julkisten latauspisteiden määrää suhteessa liikenteessä oleviin sähköautoihin.
• 3.
  3.
  Verotus ja sääntely (20 %): tarkastellaan kannustimien ja luontoisetujen (BIK) vaikutusta vähäpäästöisiin voimalinjoihin.
• 4.
  4.
  Sähköauto vs. polttomoottoriauto TCO-vertailu (30 %): eniten painotettu mittari, jossa verrataan sähköautojen kustannuskilpailukykyä polttomoottoriautoihin.
• 5.
  5.
  Sähkön tuotannon kestävyys (5 %): arvioidaan kansallisen sähköverkon hiilidioksidipäästöjen tasoa ja uusiutuvan energian osuutta.

Vuoden 2026 pisteytyksessä Euroopan maat jaetaan kolmeen kypsyystasoon, mikä auttaa kansainvälisten yritysten ajoneuvokannasta vastaavia tunnistamaan, mihin energiasiirtymässä kannattaa ensisijaisesti panostaa:

• •
  Kategoria 1: Kehittyneet (pisteet yli 60): edelläkävijämaat, joissa sähköautoilla on vahva asema ja käyttöönotolle suotuisat olosuhteet. Norja johtaa selkeästi pisteillä 93, seuraavina Belgia (78) ja Alankomaat (74). Suomi on sijalla 6, 68 pisteellä.
• •
  Kategoria 2: Siirtymävaiheessa olevat (pisteet 40–59): maat kuten Irlanti (59), Kreikka (58) ja Italia (54) osoittavat selkeää kiinnostusta sähköistymiseen, mutta paikalliset haasteet tekevät siirtymästä enemmän keskipitkän aikavälin projektin.
• •
  Kategoria 3: Kehittyvät (pisteet alle 40): markkinoilla kuten Puola (33), Tšekki (35) ja Bulgaria (21) haasteita on yhä muun muassa latausinfrastruktuurissa, kustannuksissa ja ajoneuvojen saatavuudessa.

Täyssähköautojen kokonaiskustannus (TCO) on vuosien ajan ollut laskussa. Vuoden 2026 raportti kuitenkin osoittaa selkeän suunnanmuutoksen useilla keskeisillä markkinoilla. Sähköautot ovat kuitenkin edelleen kustannuksiltaan kilpailukykyisiä polttomoottoriautojen kanssa useimmissa Pohjois- ja Länsi-Euroopan maissa parempien verokannustimien ja alhaisempien käyttökustannusten ansiosta.

Joissakin Itä-Euroopan maissa polttomoottoriautot hyötyvät kuitenkin edelleen alhaisemmista hankinta- ja käyttökustannuksista.

Ayvensin raportin mukaan täyssähköautot ovat kustannuksiltaan kilpailukykyisiä myös Suomessa. Erot ovat pieniä, mutta kallistuvat sähköautojen eduksi:

• •
  Sähköautot: n. 0,44 €/km
• •
  Polttomoottoriautot: n. 0,45 €/km

Vuoden 2026 raportti tekee yhden asian selväksi: sähköautomallit ovat vakiintuneet laajasti Euroopassa. Todelliset haasteet liittyvät nyt infrastruktuurin monimutkaisuuteen, toimintamatkaan liittyvään epävarmuuteen ja jatkuvasti muuttuvaan verotukseen.

Julkinen latausinfrastruktuuri on kasvanut nopeasti – vuoden 2025 loppuun mennessä Euroopassa oli yli 1,2 miljoonaa julkista latauspistettä. Infrastruktuurin tiheys ja saavutettavuus vaihtelevat kuitenkin edelleen merkittävästi maittain, mikä vaikuttaa käyttöönoton vauhtiin ja ylläpitää toimintamatkaan liittyvää epävarmuutta kuljettajien keskuudessa.

Ayvens Mobility Guide 2026 on suunniteltu tukemaan yrityksiä tässä murroksessa. Se yhdistää markkinatiedon, verotusympäristön ja kustannusanalyysin yhdeksi kokonaisuudeksi, helpottamaan yritysten päätöksiä autohankinnoissa.

Sähköistyminen ei ole enää seuraava askel, vaan kilpailukykyisen yritysautopolitiikan perusta. Vaikka sähköistymisen vauhti vaihtelee merkittävästi eri maiden välillä, kuuluu Suomi sähköistymisen kärkimaihin (68/100 pistettä). Tämä kertoo hyvästä infrastruktuurista, verotuksesta ja sähköautojen kilpailukyvystä.

Sähköistyminen kannattaa viimeistään aloittaa nyt.